Close

7.3.2017

Kipeänä lapsen voi antaa rauhassa syödä pelkkää jäätelöä

Kipeän lapsen ruokailussa tulee kiinnittää huomiota riittävään nesteen ja suolojen saantiin. Pääasia kuitenkin on se, että lapsi syö ja juo jotain, vaikka sitten mehua, jäätelöä ja perunalastuja.

– Kipeälle lapselle ruokaa mietittäessä tulee ottaa ennen kaikkea huomioon lapsen perusterveys ja ikä sekä se, mikä sairaus on kyseessä, opastaa Polvijärven lastenneuvolan terveydenhoitaja Riitta Toivanen. Ripuli- ja oksennustauti ovat luonteeltaan erilaisia kuin kuumetauti. Myös sairauden voimakkuus vaikuttaa asiaan.
– Kuumeessa pitää huolehtia siitä, että lapsi juo mahdollisimman paljon, kun taas ripulin ja ennen kaikkea oksennustaudin aikana juomaa tulee antaa hyvin pieniä määriä kerrallaan, Polvijärven lastenneuvolan terveydenhoitaja Riitta Toivanen kertoo.

”Sairaana oleminen on aina poikkeustapaus”
Ripulista tai oksennustaudista kärsivälle lapselle ei kannata tarjota esimerkiksi paljon punaista lihaa sisältäviä ruokia, hernekeittoa tai lanttukukkoa, sillä ne sulavat vatsassa tavallisestikin vaikeasti. Vauvalle ei välttämättä tarvitse antaa kiinteää ruokaa ollenkaan, mutta yli puolivuotiaalle voi koettaa tarjota esimerkiksi raikkaita hedelmä- tai marjasoseita tai mustikkakiisseliä.
Olipa lapsi minkä ikäinen hyvänsä, kannattaa sairausajan ruoan olla helposti sulavaa, kevyttä ja raikasta. Ja vaikka niin sanottu oikea ruoka ei alas menisikään, saattaa leikki-ikäinen suostua syömään esimerkiksi jäätelöä tai mehujäätä.
– Lapsella on kipeänä vähän varaa kursailla ja valita, mikä maistuisi. Sairaana oleminen on aina poikkeustapaus. Monesti sanon, että esimerkiksi jäätelöä vain niin paljon kuin sielu sietää, kunhan se ei nyt ihan viikkoja jatku, Toivanen hymyilee.

Ammoisten aikojen niksit
Jo ammoisina aikoina tiettyjä ruokia ja juomia on suosittu sairausaikana uskoen, että ne edesauttavat paranemisesta. Esimerkiksi mustaherukkamehua ovat mummut iät ajat neuvoneet antamaan sairaalle lapselle. Ajatuksena lienee ollut, että mehun sisältämä c-vitamiini auttaisi paranemisessa, ja kuumana juoma voi helpottaa kipeää kurkkua.
– Toisaalta ihan yhtälailla kivalta tuntuu kylmäkin mehu, sillä kylmä vähentää limakalvoturvotusta, Toivanen toteaa.
Pikaparanemista ruoalla tuskin saa aikaiseksi, mutta esimerkiksi c-vitamiinia voi halutessaan koettaa tankata vaikkapa hedelmien ja marjojen sekä niistä valmistettujen mehujen avulla.
Ennen on myös saatettu ajatella, että auttaa jaffa oksennustaudissa olevaa. Nykyään sitä ei suositella, sillä limonadi on käytännössä pelkkää sokerivettä ja sisältää lisäksi hiilihappoa, joka ei oksennustaudissa välttämättä tunnu mukavalta.
– Jos jaffa on kuitenkin ainoa juoma, jota lapsi suostuu juomaan, on syytä pitää huolta suolatasapainon säilymisestä. Lapselle voi koetaa tarjota vaikka suolakaloja, suolatikkuja tai perunalastuja lisäksi.
Limonadin sijaan esimerkiksi piimä voi olla hyvä juomavaihtoehto, jos lapsi on sitä tottunut juomaan.

Parissa päivässä ei tarvitse huolestua
Perusterveen leikki-ikäisen lapsen syömisen niukkuudesta ei muutamassa päivässä vielä tarvitse huolestua, mutta imeväisikäinen pieni vauva voi kuivua sairaalakuntoon jo alle päivässäkin. Vauvalla selkeä merkki nestehukasta on, jos vaippaan ei tule virtsaa kokonaisen päivän aikana. Myös flegmaattisuus ja nuutuneisuus voivat olla merkkejä nestehukasta ja taudin vakavuudesta.
– Silloin, kun lapsi jaksaa kiukuta ja leikkiä on tilanne parempi, mutta ylenmääräinen uneliaisuus ja velttous on pahasta, Toivanen kertoo.
Jos lapsen nestetasapaino mietityttää, voi pitää nestepäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään, minkä verran leikki-ikäinen lapsi on juonut päivän aikana, tai miten paljon imeväisikäisen lapsen vaippaan on kertynyt virtsaa. Tästä voi olla apua, kun miettii, milloin pitäisi lähteä lääkäriin.
– Ja neuvolahan on sitä varten, että sieltä saa kysyä, jos jokin mietityttää, Toivanen summaa.

Teksti: Susanna Eriksson

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *